Kuva: CaptPiper
Parfyymitalo: Annick Goutal
Annick Goutalin tuoksut on olleet viime vuosina tapetilla erityisesti julkkujen suosikkituoksuina, mutta myös muotilehdet ympäri maailman tuntuvat rakastavan tätä merkkiä. Itse tutustuin taloon vuosia sitten Pariisissa, kun eksyin vähemmän yllättäen Printempsin kosmetiikkapuolelle. Tuoksujen mietous hintaansa nähden jäi silloin mietityttämään sen verran, että päätin lopulta ottaa tämän vuoden asiakseni tutustua sarjaan tarkemmin.
Le Chévrefeuille pääsee ensimmäisenä testiin ihan nostalgisista syistä. Esiteininä pidin erityisesti Yves Rocherin Chevrefeuillesta, jonka vihreä kuusama-jasmiinituoksu oli ehdottomasti Rochereista lempparini. Olen Karkkipäivän Sannin kanssa samaa ikäluokkaa, mikä taitaa selittää retrofiilikset tuota postimyyntifirmaa kohtaan. =)
Ensituoksu: Kevyt tuoksahdus sitruunaa, ruohoa ja kuusamaa. Narsissi tuo sekaan vähän vetisyyttä ja ehkä hieman kitkeryyttä? Ensituoksu kestää paperilla paremmin kuin iholla, josta se häviää minuuteissa.
Sydäntuoksu: Hajuvesi alkaa tuoksua vienosti sitruunaiselta offilta, koivuvihdalta ja syksyisiltä kuivuneilta vaahteranlehdiltä. Jasmiini tuo sekoitukseen makeutta ja kukkaisuutta. Toki tässä on edelleen kuusamaakin, mutta mulle tämä tuo mieleen juhannusaattoillan, kun kaikki kärvistelevät saunapuhtaina hyttysten syötteinä ja yrittävät tihkusateessa sytyttää grilliä.
Pohjatuoksu: Hieman puuterista pehmeyttä ja lisää puiden lehtiä, mutta tuoksu alkaa jo karata iholta. Varsinaisia perinteisiä pohjatuoksuja kuten myskiä tai santelipuuta ei tunnu olevan ollenkaan ankkuroimassa tuoksua. Siksi kai kesto onkin onneton. Tuoksussa on hyvin luonnollista herkkyyttä, mutta minun nenäni jää kaipaamaan jotain ekstraa.
Muistikuvani Goutalin tuoksujen heikosta kestosta näköjään pitävät ainakin jokseenkin paikkaansa. Le Chévrefeuille katoaa ranteesta reilussa tunnissa kuin tuhka tuuleen. Jos tuoksun haluaa saada kestämään, sitä pitää joko lotrata kunnolla tai suihkuttaa reilulla kädellä hiuksiin ja vaatteisiin.
Omat fiilikset: Täydellisen kuusamatuoksun etsintä jatkuu. Tämä ei valitettavasti vakuuttanut minua, mutta onneksi kuusama on sen verran yleisesti käytetty tuoksuaines, että enköhän mä ennemmin tai myöhemmin hyvän version löydä. Annick Goutalin kuusama sopii mainiosti tuoksuherkillekin yksilöille, sillä tuoksu on niin kevyt, ettei sitä takuulla huomaa edes bussissa vieressä istuva. Päivätuoksu, tämä ei kestä iltakäyttöä oikein millään. Yllättäen tuoksu tuntuu Guerlainin Aqua Allegoria Herba Frescan ujolta pikkuserkulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti